Permakulttuuri
Permakulttuurin ytimessä on holistinen ajattelu ja luonnon ymmärtämisen kautta luonnon prosessien integroiminen osaksi ihmisen toimintaa
Yhdistämällä ihmisen systeemit osaksi luonnon ekosysteemejä voimme olla vahvempi osa luontoa, eikä meidän täydy taistella sitä vastaan
Minulle (Joel Tefke) permakulttuuri esiteltiin opiskeluaikanani tapana suunnitella ympäristöjä resurssiviisaammin, kuinka maaperän toimintaa ja veden kulkua ymmärtämällä voimme reilusti vähentää tai lopettaa kastelun ja lannoittamisen kokonaan. Siitä lähtien olen pyrkinyt laajentamaan ymmärrystäni aiheesta ja muodostamaan oman käsitykseni sekä tapani käyttää permakulttuuria työssäni ja elämässäni. Mielestäni permakulttuuri yhdistää luonnonmukaisen, viisaan suunnittelun sosiaalisesti oikeudenmukaisiin periaatteisiin, permakulttuurin etiikkaan.
Haluamme lisätä tietoisuutta permakulttuurista tarjoamalla monipuolista koulutusta ja luentoja
Tarjoamme luentoja ja koulutusta permakulttuurin lisäksi muun muassa omavaraisuudesta, luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja ekosysteemien toiminnasta.
Olen suorittanut permakulttuurisuunnittelu -kurssin Ridgedale -maatilalla Ruotsissa vuonna 2014 (Permaculture Design Certificate, PDC). Tilan isäntä Richard Perkins sai oman käsitykseni maailmasta muuttumaan ja kiinnostukseni maanviljelyä kohtaan heräämään. Haluammekin tulevaisuudessa siirtyä suunnittelemaan myös uusiutuvan maanviljelyn periaatteella toimivia pientiloja, yhteisöjä ja omavaraistalouksia.
Olen aloittanut työstämään omaa permakulttuuri -diplomityötäni, minkä valmistuminen mahdollistaa virallisen permakulttuurikurssien järjestämisen tulevaisuudessa. Marjan diplomityö valmistui keväällä 2025.
Permakulttuuri työssämme
Lähestymme suunnittelua ja rakentamistamme permakulttuurisen suunnittelutyön kautta lähes jokaisessa projektissamme
Arvioimme omaa toimintaamme permakulttuurin etiikan mukaisesti.
Jaamme tietoa permakulttuurista asiakkaillemme, sekä muille siitä kiinnostuneille osallistamisen ja opettamisen muodoissa.
Jatkossa tulemme tarjoamaan permakulttuuriopetusta lyhyinä ja pitkinä kursseina.
Joel on aloittanut työstämään omaa permakulttuuri -diplomityötään, minkä valmistuminen mahdollistaa virallisen permakulttuurikurssien järjestämisen
tulevaisuudessa.
Marja sai permakulttuuridiplomin maaliskuussa 2025 lähes seitsemän vuoden opintojen jälkeen. Hänen tilallaan Iso-Orvokkiniityllä on järjestetty jo useita permakulttuurikoulutuksia.
Maanviljelyllä ja maaperän hyvinvoinnilla on ratkaiseva merkitys ihmiskunnan tulevaisuudessa
Pariisin ilmastokokouksessa maanviljely mainittiin yhdeksi suurimmista ilmastonmuutokseen liittyvistä ongelmistamme. Maapallomme pinta-alasta 40% on nykyään viljelyssä ja maanviljelys vastaa 25% vuosittain tuottamistamme hiilidioksidipäästöistä. Ilmastosopimuksen yksi tavoitteista onkin viljeltävän maaperän hiilimäärän lisääminen 0,4% vuodessa. Kokouksessa laskettiin, että mikäli jokainen ilmastosopimukseen liittyvä maa onnistuisi tässä tavoitteessa, vähentyisi vuosittain ilmakehään tuottamamme hiilidioksidipäästöt 75%:lla.
Ruoantuotanto vastaa siis tällä hetkellä neljänneksestä vuotuisten kasvihuonepäästöjen ongelmasta, mutta oikein harjoitettuna se voi vastata sitäkin suuremmasta osasta sen ratkaisua.
Tuottamalla ruokamme maata kunnioittaen ja oikeaoppisin viljelymenetelmin voimme hillitä ilmastonmuutosta
Nykyinen ruoantuotantomme ja suurimmat osat nykymaailmamme prosesseista perustuvat fossiilisiin energialähteisiin. Nykyisillä viljelymenetelmillämme vapautamme maaperämme hiiltä ilmakehään monin eri tavoin ja eroosion kautta kuormitamme vesistöjämme kiintoaineksilla, ravinteilla ja kasvinsuojeluaineilla.
Vaikkakaan en usko, että tulemme erottautumaan fossiilisesta energiasta vielä hetkeen, niin voimme katsoa nykyistä systeemiämme ja arvioida sen toimivuutta sekä varmuutta kriisitilanteissa. Ulkopuolelta tulevana energia isommassa mahdollisessa kriisissä, jossa ulkopuolinen energiantuonti katkeaa, on ruoantuotantomme isojen paineiden alla.
Oma piha voi tuntua mitättömältä osalta maailman prosesseja ja ongelmia, mutta se on kuitenkin erottamaton osa isompaa kokonaisuutta
Pyrimme integroimaan uudistavan maatalouden menetelmiä parhaamme mukaan myös omissa projekteissamme
Regenerative agriculture, eli uudistava maanviljely, koittaa ratkaista tämän ongelman oikeaoppisin viljelymenetelmin. Olemme jo tilanteessa, jossa kestävä viljely ei anna ratkaisua vaan meidän pitää keskittyä nyt uudistavaan viljelyyn, jossa otamme osaa ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. Voimme tehdä saman myös viheralueillamme, jotka toimivat oikeaoppisesti suunniteltuina hiilinieluina.
Suomessa uusiutuvan maanviljelyn äänitorvena on jo pitkään toiminut Tuomas ja Iiris Mattila, jotka viljelevät ja tekevät tutkimustyötä Kilpiän tilallaan. Uudistavan viljelyn yleistymissä Suomessa on ollut edistämässä vahvasti myös Baltic Sea Action Group (BSAG), joka pyrkii mm. viljelyn edistämisen kautta vaikuttamaan positiivisesti Itämeremme tilaan.
Maanviljelyssä ja ympäristörakentamisessa on pitkään keskitytty lähes ainoastaan maaperän kemiallisiin ja fyysiisiin ominaisuuksiin
Kasvava tutkimus maaperän biologiasta osoittaa, miten tärkeä osa biologia on maan hyvinvoinnissa. Maaperän mikrobiologinen elämä muodostaa monimutkaisen ravinneverkoston, joka toimiessaan pidättää ravinteita huuhtoutumasta maaperästä ja ravinteet ovat kasveille sopivassa muodossa. Terveessä maaperässä ei patogeeneille jää tilaa, kun koko eliöverkosto toimii patogeeneja vastaan.
Kivennäispohjaiset lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet häiritsevät monen pieneliön elämää maaperässä, vahingoittaen verkoston toimintaa, luoden tilaa myös patogeeneille. Tämä luo jatkuvan tarpeen lannoitteiden sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöön niin pelloissa kuin puutarhoissamme.